Yhdenvertaisuus

Neurovähemmistön tuen ja mukautuksien tarvetta voidaan perustella vammaisuudella silloin, kun sitä arvioidaan sosiaalisen mallin mukaan. Sosiaalisessa mallissa vammaisuus on sidoksissa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja siihen ympäristöön, jossa toimintakykyä ja tuen tarvetta arvioidaan. Ilman optikkoja ja silmälaseja olisi suurella joukolla huomattavia vaikeuksia selviytyä arjesta ja töistä. Toiminnan pulmat liittyvätkin usein ympäristöön, johon voidaan vaikuttaa apuvälineillä, kohtuullisilla mukautuksilla ja tuella. Jos taas maailma olisi suunniteltu pyörätuolia käyttävien tarpeiden mukaiseksi, joutuisivat muut kumartumaan oviaukoissa ja toimimaan itselle epäergonomisissa asennoissa esimerkiksi keittiössä. Vammaisuutta ei pidä tarkastella vikana tai puutteena, vaan enemmistöstä poikkeavana ominaisuutena.

”Vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjintäperusteista, jonka vuoksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä. Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta oikeuksiin pääsyssä on ongelmia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä nousee esille esimerkiksi vammaispalveluihin, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä palveluiden saamiseen liittyviä ongelmia. Yksi keskeinen tekijä vammaisten henkilöiden kohtaamien ongelmien taustalla ovat negatiiviset asenteet ja tiedonpuute.”  Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2022

Kuntien, oppilaitosten, työpaikkojen ja esimerkiksi kauppojen on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille tilanteissa, joissa yhdenvertainen asioiminen tai muu toiminta ei vamman tai sairauden takia ole muutoin mahdollista. Kohtuullisten mukautuksien kieltäminen luetaan yhdenvertaisuuslain vastaiseksi syrjinnäksi. Kohtuullisia mukautuksia voivat olla erilaiset apuvälineet, kodin ja ympäristön muutostyöt, mukautetut työajat ja muut tarvittavat kohtuulliset erityisjärjestelyt. Kohtuullisuus arvioidaan tapauskohtaisesti ja kohtuullisten mukautusten piiriin ei lasketa sellaisia toimenpiteitä, jotka aiheuttavat kohtuutonta rasitetta tai taloudellista haittaa. Käytännössä voidaan todeta, että pieneltä yksityisyrittäjältä ei voida odottaa vastaavanlaisia mukautuksia kuin esimerkiksi kuntien virastoilta.