Autismi

Autismi on elinikäinen ominaisuus, joka vaikuttaa ihmisen tapaan olla vuorovaikutuksessa, tarkastella ja kokea ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa. Autismikirjon (ml. Lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä, Disintegratiivinen kehityshäiriö ja Epätyypillinen autismi) esiintyvyys maailmanlaajuisesi on yhden prosentin luokkaa ja Suomessa autismikirjon henkilöitä arvioidaan olevan noin 55 000. Suomessa ja muualla maailmassa on paljon diagnosoimattomia autismikirjon henkilöitä, ja diagnosoimattomien osuus on vanhemmissa ikäryhmissä huomattavasti suurempi kuin nuoremmissa.

Autismi osana neuromoninaisuutta

Häiriöstä puhuminen ei ole useimmille autismikirjon henkilöille tai heidän läheisilleen mielekästä. Merkittävä joukko autismikirjon henkilöitä kannattaakin medikalisoituneesta puhekielestä pois siirtymistä ja termin autismi/autisti käyttöä. Autismia ei haluta tarkastella ongelmana tai häiriönä vaan ennemminkin luonnollisena osana neuromoninaisuutta ja yhtä arkipäiväisenä asiana kuin vasenkätisyys. Tukien ja mukautuksien saavutettavuus kuitenkin vaarantuu ilman haitta-, häiriö- tai syndroomatermistön käyttöä. Nykypäivänä häiriö-termin käyttöä kannatteleekin enemmän yhteinen tarve mukautuksiin ja tukeen kuin autistien omakohtaiset kokemukset. On kuitenkin muistettava, että jokainen autisti määrittelee itse sen, kuinka omasta autismista puhutaan.

Autismia on tutkittu paljon, mutta tehdyn tutkimuksen hyödyt autismikirjon henkilöiden
elämään ovat käytännössä jääneet pieniksi. Tutkimus on painottunut autismikirjon parantamiseen tai muihin aiheisiin, joita autismikirjon henkilöt eivät itse koe prioriteeteiksi. Lisäksi tutkimus on toteutettu ulkoapäin ja osallistanut hyvin vähän eri alojen ammattilaisia ja sitäkin vähemmän autismikirjon henkilöitä itseään.

Autismikirjon diagnostiikka

Diagnostisena luokituksena autismikirjon häiriöllä (Autism Spectrum Disorder) tarkoitetaan tilaa, jossa ilmenee eri tyyppisiä sosiaalisia vaikeuksia, kaavamaisia ja toistuvia piirteitä käytöksessä sekä aistipoikkeavuuksia. Autismikirjon diagnostiikka ja hoitopolut ovat olleet muutoksessa, kun Käypä hoito -suositusta on uudistettu. Muutoksilla on pyritty tuomaan yhteneväisyyttä autismikirjon tutkimuksiin ja diagnostiikkaan sekä selkeämpiä suosituksia eri kuntoutuksiin ja myös tarvittaviin mukautuksiin ja palveluihin. Nykyinen Käypä hoito -suositus korostaa tukitoimien ja tarpeenmukaisen ympäristönmuokkauksen merkitystä heti, kun haasteita ilmenee, vaikka diagnoosia ei olisikaan.

Autismin diagnostiikka ja sen kriteerit ovat muuttumassa kun nykyinen tautiluokitus vaihtuu kansainväliseen ICD-11-luokitukseen. ICD­-11-kriteeristön mukaan autismikirjon häiriön diagnoosi edellyttää pysyviä puutteita vastavuoroisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ylläpitämisessä. Tämän lisäksi diagnoosiin tarvitaan epätyypillisiä toistuvia ja rajoittuneita käytösmalleja tai kiinnostuksen kohteita. Olennaista diagnoosin kannalta on että autismikirjon piirteet vaikuttavat monilla elämän eri osa­-alueilla, kuten perhe­-elämässä, sosiaalisissa suhteissa, opinnoissa ja työelämässä.

Lisätietoa

  • Autismiliiton verkkosivuilta löytyy tulevien koulutusten ja tapahtumien lisäksi tietoa vertaistoiminnasta ja mm. neuvontapalvelun yhteystiedot.
  • Seulontalomakkeita ja lisätietoa diagnosoinnista löydät täältä.
  • Autismiliiton Askel aikuisuuteen -projektin verkkosivuille on koottu kattavasti tietoa aikuistuvan autismikirjon nuoren tarpeisiin.
  • Suomen Autismikirjon yhdistys järjestää vertaistoimintaa ja koulutuksia autismikirjon aikuisille. ASY:n vertaisryhmät löydät täältä. ASY:n Discord-palvelimella tapahtuvasta vertaistoiminnasta löydät tietoa täältä.
  • National Autistic Society -verkkosivusto on vähintäänkin tutustumisen arvoinen!
  • Autismiliitto tarjoaa neuvontapalveluita puhelimitse, sähköpostitse ja chatin kautta.