Neurokirjoon tai neuromoninaisuuteen kuuluvat ADHD ja autismi ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka maailmaa tarkastellaan ja miten siinä toimitaan. Olennaista on huomioida se, että neurovähemmistöön kuuluvan henkilön tarkkaavaisuus ja toiminta voivat poiketa hyvinkin paljon neurotyypillisestä enemmistöstä. Se, miten yhteiskunta määrittelee erilaisuutta tai mukautuu kunkin yksilön tarpeisiin, vaikuttaa neurovähemmistön ihmisten mahdollisuuksiin osallistua ja elää yhdenvertaisesti itse valittua, oman näköistä elämää.
Mitä autismi tai ADHD sitten käytännössä tarkoittaa?
Sekä autismia että ADHD:tä on kuvailtu hyvin vaihtelevin termein, ja neuromoninaisuuden määritelmät ovat jatkuvassa muutoksessa. Yleisesti voi todeta, että autismikirjon henkilöiden sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen mielikuvitus ja sosiaalinen kommunikaatio ovat erilaisia kuin neurotyypillisellä valtaväestöllä. ADHD:n kohdalla eroavaisuudet löytyvät vireystilan, tunteiden ja tarkkaavaisuuden säätelystä.
Neurovähemmistön henkilöt kokevat muita enemmän stressiä, sosiaalista ahdistuneisuutta, masennusta ja univaikeuksia. Nämä kokemukset selittyvät ainakin osittain vähemmistöstressillä, jota itselle sopimattomassa yhteiskunnassa eläminen sekä jatkuvasti läsnä oleva erilaisuuden ja yksinäisyyden tunne aiheuttavat. Ahdistus ja masentuneisuus ovat siis osittain seurausta niistä haasteista, joita neurovähemmistön henkilöt kohtaavat omassa arjessaan, joten arjen tuki ja mukautukset ovat olennainen osa neurovähemmistöön kuuluvien ihmisten hyvinvoinnin edistämistä.