ABA
Sovellettu käyttäytymisanalyysi (Applied Behavior Analysis) on tieteenala ja kuntoutusmuotojen kokonaisuus, jota sovelletaan paljon myös autismikuntoutuksessa. Kuntoutettavan käyttäytymistä pyritään muuttamaan niin sanottujen positiivisten vahvisteiden eli palkintojen avulla. Aiemmin ABA-kuntoutuksissa on käytetty myös rangaistuksia. Autismikuntoutuksena ABA-terapiamuodot ovat kritisoituja, sillä niissä autistinen henkilö pyritään pakottamaan käyttäytymään neurotyypillisellä tavalla ja tukahduttamaan autistisia piirteitään. ABA-kuntoutuksesta on jäänyt monelle traumaattisia kokemuksia. ABA-kuntoutusmuotoja onkin verrattu seksuaalivähemmistöille suunnattuihin, äärimmäisen haitallisiin eheytyshoitoihin.
Ableismi
Ableismi tarkoittaa vammaisten ihmisten syrjintää, joka ei välttämättä ole suoraa tai ilmiselvää. Ableismi on oletuksia yksilöiden kyvykkyydestä tai kyvyttömyydestä, ja oletusten taustalla ovat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset syrjivät rakenteet ja uskomukset. Ableismi voi kohdistua myös neurovähemmistöön kuuluviin ihmisiin. Ableismissa vammattomuutta ja neurotyypillisyyttä pidetään “normaalina” tilana. Ableismi voi olla myös sisäistettyä, eli itsesyrjinnän muoto, jossa yksilö on oppinut toistuvan syrjinnän myötä uskomaan itse olevansa muita huonompi vammansa tai neurotyyppinsä vuoksi. Kts. myös nentismi.
ADHD
ADHD (sanoista Attention Deficit Hyperactive Disorder) on neurotyyppi, joka on osa ihmiskunnan normaalia neurobiologista vaihtelua (neuromoninaisuus-malli). Lääketieteessä ADHD:sta puhutaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriönä (medikaalinen malli). ADHD vaikuttaa mm. impulssikontrolliin, tunnesäätelyyn ja toiminnanohjaukseen, ja ADHD-henkilön dopamiinisäätely poikkeaa neurotyypillisestä. ADHD-ihmisen hermosto esimerkiksi toimii kiinnostusperusteisesti, eli tarkkaavuus kohdistuu ensisijaisesti kiinnostaviin, sisäisesti motivoiviin asioihin ulkoisten motivaatiotekijöiden sijasta.
Aistiesteettömyys
Aistiesteettömyys tarkoittaa esteettömyyden osa-aluetta, jossa on otettu huomioon erilaiset aistiherkkyydet. Aistiesteettömässä ympäristössä on kiinnitetty huomiota esimerkiksi miellyttävään ja/tai himmeään valaistukseen, tuoksuttomuuteen, aistiystävällisiin materiaaleihin sekä visuaalisten ärsykkeiden ja melun minimointiin.
Aistiherkkyys
Aistiherkkyys tarkoittaa herkkyyttä erilaisille aistiärsykkeille, kuten äänille, valoille tai tekstuureille. Erilaisia aistiherkkyyksiä voi esiintyä kaikilla ihmisillä, mutta neurovähemmistöön kuuluvilla niitä on neuroenemmistöä enemmän. Autismiin ja ADHD:seen liittyy usein aistisäätelyn erilaisuutta, eli aistitieto ei suodatu aivoihin samalla tavalla kuin neurotyypillisillä. Aistiherkälle tietyt aistiärsykkeet voivat olla äärimmäisen kuormittavia ja viedä huomion pois muista asioista. On hyvä huomata, että aistisäätelyn erilaisuuden kohdalla on hyvä puhua neutraalisti aistiherkkyydestä aistiyliherkkyyden sijaan: sana aistiyliherkkyys voi luoda kuvan, että kyseessä on oire, joka on mahdollisesti hoidettavissa tai siedätettävissä. Tässä yhdeydessä näin ei kuitenkaan ole. Autismiin ja ADHD:seen liittyvään aistisäätelyn erilaisuuteen voi kuulua myös nk. aistialiherkkyyksiä, eli jotkin aistiärsykkeet voivat suodattua tavallista enemmän. Aistien herkkyys tuottaa monelle merkittävää iloa ja nautintoa ja on siten myös tärkeä voimavara. Kts. myös aistihakuisuus.
Aistihakuisuus
Aistihakuisuudella tarkoitetaan autismikirjoon ja ADHD:seen liittyvää tarvetta hakea aististimulaatiota tai voimakkaita aistielämyksiä, esimerkiksi hyppimällä, juoksemalla, pyörimällä tai sulloutumalla ahtaisiin väleihin tai hakemalla voimakasta kosketusta toiselta ihmiseltä. Se voi olla myös hakeutumista meluisiin paikkoihin tai musiikin kuuntelua erittäin kovalla äänenvoimakkuudella. Myös esimerkiksi kirpeiden ja happamien makujen suosiminen voi olla aistihakuisuutta. Kts. myös aistiherkkyys.
Allistinen
Allistisella henkilöllä tarkoitetaan ei-autistista henkilöä. Huomionarvoista on, että allistinen henkilö voi kuitenkin olla ADHD-henkilö.
Autigender
Autigender tarkoittaa, että autistinen henkilö kokee autismin vaikuttavan sukupuolikokemukseensa niin vahvasti, ettei autismia ja sukupuolikokemusta voi erottaa toisistaan. Jokainen autisti ei koe olevansa autigender, mutta moni voi kokea käsitteen kuvaavan heidän kokemustaan parhaiten. Niin autistiset piirteet kuin toisaalta maskaaminen voivat vaikuttaa sukupuolen kokemukseen ja esimerkiksi kehosuhteeseen, samoin kuin seksuaalisuuteen. Autigender-identiteetti ei kuitenkaan määritä seksuaalista suuntautumista. Autigender-identiteettiin liittyy oleellisesti sukupuolikokemuksen sosiaalinen ulottuvuus. Omaa sukupuoli-identiteettiä voi olla vaikeaa määritellä sosiaalisessa ympäristössä, jossa normit määrittyvät neurotyypillisyyden kautta.
Autismi
Autismi on neurotyyppi ja yksilön synnynnäinen ominaisuuksien kokonaisuus, joka vaikuttaa yksilön aivojen ja hermoston kehitykseen. Autismi vaikuttaa ihmisen tapaan tarkastella ja kokea ympäröivää maailmaa sekä kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Sen ilmenemismuodot ovat hyvin moninaisia ja yksilöllisiä. Tyypillisiä autismin piirteitä ovat esimerkiksi vahva autonomian tarve, omamaailmaisuus, eriyiset mielenkiinnonkohteet eli ekkot sekä epätasainen kykyprofiili.
Autismikirjo
Kuvastaa sitä, että autismi voi näyttäytyä eri henkilöillä eri tavoin, ja autisteilla voi olla keskenään hyvinkin erilaisia piirteitä. Diagnosoinnissa käytetään termiä autismikirjon häiriö.
Autistinen inertia
Autistisella inertialla kuvaillaan tehtävien aloittamisen ja lopettamisen vaikeuksia, jotka liittyvät toiminnanohjaukseen. Autistinen inertia liittyy autistille tyypilliseen keskittymiskykyyn, jossa yhteen tehtävään uppoutuminen on usein helppoa ja hyvin intensiivistä, mutta tehtävästä toiseen siirtyminen on hankalaa, koska kiinnostus ohjaa voimakkaasti keskittymistä.
Disabilismi
Disabilismilla tarkoitetaan vammaisiin tai neurovähemmistöön kuuluviin ihmisiin kohdistuvaa suoraa syrjintää (vrt. ableismi). Se on syrjinnän muoto, joka kohdistuu suoraan vammaisuuteen ja/tai neurotyyppiin. Yksi selkeä esimerkki neurotyyppiin kohdistuvasta disabilismista on autisti-sanan käyttäminen haukkumasanana.
Ekolalia
Ekolalia eli kaikupuhe tarkoittaa sanojen, fraasien ja äänteiden toistelua joko ääneen tai mielessä. Ekolalia on yksi stimmauksen muoto.
Empatiakuilu
Neurovähemmistöstä puhuttaessa empatiakuilun käsite perustuu Damian Miltonin (2012) lanseeraamaan kaksoisempatiateoriaan (double empathy problem theory), jonka avulla Milton pyrki havainnollistamaan sitä, että kahden eri neurotyypin välille syntyy ymmärryksen ja myötätunnon kuilu erilaisten vuorovaikutuksen ja maailman havainnoimisen tapojen vuoksi. Kts. kaksoisempatiateoria.
Interoseptio (kehoaistimus)
Interoseption eli kehoaistimuksen avulla saamme tietoa kehossamme tapahtuvista asioista ja tarpeista, kuten nälkä, jano, vessahätä ja kipu. Autismiin ja ADHD:seen liittyy usein kehoaistimuksen erilaisuutta; joskus aistitieto välittyy muita heikommin tai viiveellä (eli esimerkiksi viesti näläntunteesta ei välity ajoissa tai ollenkaan) tai sitten henkilö voi olla näille tai osalle aistimuksista erityisen herkkä.
Itsesyrjintä (sisäistetty syrjintä)
Itsesyrjintä tai sisäistetty syrjintä (sisäistetty ableismi) tarkoittaa sitä, että henkilö on sisäistänyt vähemmistöönsä liitettyjä kielteisiä ennakkoluuloja, stereotypioita ja käsityksiä, mikä voi johtaa esimerkiksi vähemmistöstatuksen tai -piirteiden peittelyyn ja kompensointiin tai kielteisiin uskomuksiin itsestä ja omista kyvyistä. Esimerkiksi autismiin liitetty stereotypia sosiaalisten taitojen puutteellisuudesta voi aiheuttaa autistille sisäistetyn uskomuksen, ettei hänellä ole sosiaalisia taitoja, vaikka tämä ei pitäisi paikkaansa. Samoin esimerkiksi ADHD-henkilö voi olla sisäistänyt itsestään uskomuksen, että on laiska ja saamaton ihminen. Pahimmillaan vähemmistön itsesyrjintä voi johtaa lamaantumiseen, jolloin vähemmistöön kuuluvat eivät näe hyödylliseksi taistella omien oikeuksiensa eteen eivätkä välttämättä edes hahmota, millä tavoin maailma voisi olla heille yhdenvertaisempi.
Kaksoisempatiateoria
Sosiologi Damian Miltonin (2012) kehittämä kaksoisempatiateoria (double empathy problem theory) esittää, että kahden eri neurotyypin välille syntyy empatiakuilu erilaisen maailman havainnoinnin, kommunikaation ja olemisen tavan vuoksi. Kts. empatiakuilu.
Maskaaminen
Maskaaminen eli naamiointi tarkoittaa esimerkiksi autismin ja ADHD:n piirteiden peittelyä ja kompensointia. Maskaamista voi olla esimerkiksi pakottautuminen katsekontaktiin keskustelussa sosiaalisten normien ja odotusten vuoksi, vaikka se tuntuu epämukavalta ja vaikeuttaa keskusteluun keskittymistä. Maskaaminen on merkittävä kuormitustekijä, joka voi pitkällä aikavälillä johtaa esimerkiksi mielenterveysongelmiin.
Medikaalinen malli
Medikaalisella mallilla viitataa paradigmaan ja peruskäsitykseen autismista ja ADHD:sta, jossa nämä nähdään kehityksellisinä häiriöinä ja niihin liittyvät piirteet kuvautuvat pääasiassa puutteina, haasteina ja vaikeuksina. Medikaaliseen malliin ja paradigmaan perustuva tieteellinen tutkimus neuroepätyypillisyydestä keskittyy pääosin esimerkiksi genetiikkaan, autismin ja ADHD:n syiden selvittämiseen ja mahdollisiin kuntoutus-, ehkäisy- ja jopa parannuskeinoihin. Tutkimusta ohjaa häiriöorientoitunut käsitys, jossa myös sosiaalisista ja kulttuurisista normeista poikkeaminen patologisoidaan oireelliksi piirteiksi ja ongelmiksi silloinkin, kun ne voidaan nähdä myös täysin myönteisinä ominaisuuksina. Medikaalista käsitystä autismista ja ADHD:sta on enenevissä määrin alettu kyseenalaistaa ja vastineeksi on esitetty neuromoninaisuus-mallia, jossa autismi ja ADHD nähdään osana ihmisten aivojen neurobiologista vaihtelua samoin kuin ihmiskunnasta löytyy vaihtelua vaikka ihonvärissä tai seksuaalisessa suuntautumisessa. Samoin on alettu korostaa autistien ja ADHD-ihmisten osallisuuden merkitystä heitä koskevassa tutkimuksessa. Kts. neuromoninaisuus, neuromoninaisuus-malli.
Melttari, meltdown
Melttari eli meltdown tarkoittaa voimakasta tunnepurkausta, joka johtuu ylikuormituksesta. Kun tunnepurkauksen taustalla on ylikuormitus, on tärkeintä vähentää kuormitustekijöitä, kuten aistiärsykkeitä ja kognitiivista kuormitusta.
Monotropismi
Monotropismilla kuvataan erityisesti autistiselle henkilölle tyypillistä taipumusta ja kykyä keskittyä yhteen tai ihan muutamaan asiaan kerrallaan hyvin intensiivisesti. Tällöin siirtymät tekemisestä toiseen ovat haastavia, ja tiedon vastaanottaminen useasta lähteestä (esim. aistiärsykkeet) samanaikaisesti vaikeuttaa keskittymistä. Kun monotropistinen henkilö saa rauhassa keskittyä kiinnostavaan aiheeseen intensiivisesti ilman siirtymiä tai ylimääräisiä ärsykkeitä,
Nentti kts. neurotyypillinen
Nentismi l. neurotyyppiin perustuva syrjintä
Nentismi on ableismille rinnakkainen käsite, joka kuvaa ableismia tarkemmin autisteihin kohdistuvaa syrjintää. Siinä missä ableismilla tarkoitetaan oletuksia ja ennakkoluuloja koskien esimerkiksi (vammaisen) henkilön kyvykkyyttä ja älyä, nentismi viittaa autistien kenties vielä yleisemmin kohtaamaan syrjintään, joka perustuu autistisiin piirteisiin, kommunikaatioon ja kulttuuriin. Tällöin syrjintä kohdistuu esimerkiksi toimintakyvyn kannalta neutraaleihin ominaisuuksiin, jotka näyttäytyvät erilaisuutena suhteessa neurotyypillisiin/ei-autisteihin. Esimerkkejä nentismistä ovat esimerkiksi työelämän vaatimukset normien mukaiseen katsekontaktiin ja sosialisointiin tai kielteiset asenteet aikuisten pehmoleluja kohtaan. Myös neutraalien tai jopa täysin myönteisiksi nähtävien neurovähemmistön piirteiden patologisointi on nentismiä.
Nepsy
Lyhenne nepsy tulee sanoista neuropsykiatrinen, ja sillä viitataan useimmiten neurovähemmistöön kuuluviin yksilöihin tai neurovähemmistön piirteisiin ja ominaisuuksiin. Nepsy juontuu siitä, että autismi ja ADHD nähdään neuropsykiatrisina häiriöinä ja niitä tutkitaan ja hoidetaan neuropsykiatrian alalla. Käsite on neuromoninaisuus-mallin valossa ongelmallinen (kts. medikaalinen malli, neuromoninaisuus-malli).
Neuromoninainen t. neuromonimuotoinen
Neuromoninainen tai neuromonimuotoinen kuvaa ryhmää tai koko ihmiskuntaa ja tarkoittaa sitä, että olemme neuro(bio)logisesti erilaisia ja moninaisia, eli kehitymme, vuorovaikutamme ja hahmotamme maailmaa erilaisin tavoin ja taipumuksin (kts. neuromoninaisuus).
Neuroenemmistö
Neuroenemmistöllä viitataan enemmistöön, jotka eivät kuulu neurovähemmistöön, eli eivät ole autisteja tai ADHD-henkilöitä. Vrt. neurotyypillinen.
Neuroepätyypillinen
Neuroepätyypillisellä viitataan neurovähemmistöön kuuluviin eli autisteihin ja ADHD-ihmisiin. Vrt. neurotyypillinen.
Neuroesteettömyys
Neuroesteettömyys tarkoittaa esteettömyttä, jossa on kiinnitetty huomiota neurovähemmistöön kuuluvien kohtaamiin esteisiin, jotka törmäävät heidän ominaisiin piirteisiinsä. Neuroesteettömyystoimenpiteitä voivat käytännön tasolla olla esimerkiksi huomion kiinnittäminen aistiympäristöön (aistiesteettömyys) ja ohjeistuksiin. Sosiaalisella tasolla neuroesteettömyyttä voi olla esimerkiksi huomion kiinnittäminen suoraan ja selkeään kommunikaatioon tai stimmailun salliminen ja normalisointi. Neuroesteettömyys vaatii toteutuakseen asenteiden muutosta.
Neuroqueer (neurokvääri)
Neuroqueer on sekä identiteetti että verbi. Neuroqueeriksi identifioituvan henkilön seksuaali- ja/tai sukupuoli-identiteetti ja neuroidentiteetti poikkeavat hetero-, sukupuoli- ja neuronormista. Neuroqueer voi myös olla tapa olla ja toimia (neuroqueering): se haastaa ja ravisuttaa heteronormatiivisuutta ja neuronormatiivisuutta.
Neuronormatiivisuus
Neuronormatiivisuus tarkoittaa katsantokantoja, tulkintoja ja oletuksia, joita määrittävät neuroenemmistön (neurotyypillisten) muodostamat sosiaaliset, kulttuuriset ja käytännön normit. Neuronormatiivisuus luo esteitä neurovähemmistölle, ajaa heitä marginaaliin ja johtaa syrjintään. Neuronormatiivinen maailma olettaa kaikilta neurotyypillisyyttä.
Neurotyyppi
Neurotyypit ovat aivojen ja hermoston kehityksellisiä ominaisuuksien kokonaisuuksia, kuten autismi ja ADHD. Myös neurotyypillisyys on neurotyyppi.
Neurotyypillinen (l. nentti)
Neurotyypillinen tarkoittaa neuroenemmistöön kuuluvaa, ei-autistia ja ei-ADHD-henkilöä. Neurotyypilliset aivot ja hermosto ovat kehittyneet pääasiassa neurotyypillisellä tavalla. Neurotyypillisyyden sisälle mahtuu valtava kirjo erilaisia taipumuksia ja ominaisuuksia, aivan kuten autismin ja ADHD:n. Neurotyypillinen on yksi neurotyyppi.
Neurovähemmistö
Neurovähemmistö tarkoittaa neuroepätyypillistä vähemmistöä, kuten autisteja ja ADHD-henkilöitä. Neurovähemmistö on aktivismista kummunnut termi, jonka avulla huomio kiinnittyy sosiaaliseen ja rakenteelliseen eriarvoisuuteen. Neurovähemmistön käsite ohjaa tarkastelemaan autismia ja ADHD:ta myös vähemmistöpoliittisina kysymyksinä rinnastaen neurovähemmistön aktivismin esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistön aktivismiin ja vammaisaktivismiin. Kts. neuroenemmistö.
Vähemmistöstressi
Vähemmistöstressi on stressiä, jota vähemmistöön kuuluva henkilö kokee, koska ei täytä ympäristön normien mukaisia odotuksia ja koska häneen kohdistuu tämän vuoksi jatkuva syrjinnän uhka. Vähemmistöstressillä kuvataan usein hyvin erilaisista kokemuksista pitkällä aikavälillä kasaantuvaa stressiä, jota voi olla joskus vaikeaa tunnistaa, koska syrjinnän muodot ovat moniulotteisia eivätkä aina suoria tai ilmiselviä. Vähemmistöstressin käsitettä käytetään useimmiten kuvaamaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen kokemusta. Käsite on sovellettavissa myös neurovähemmistöön.
Sanastoa täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. Palautetta tai toiveita sanastosta voit lähettää: tiedotus@aistiyhdistys.fi.